rätinä

substantiivi

1. Äänitehoste, joka syntyy kevyestä hankaamisesta tai liikkumisesta.

   Kuulin ratinaa lattialautojen alta.

Taivutus

yks. nom. rätinä, yks. gen. rätinän, yks. part. rätinää, yks. ill. rätinään, mon. gen. rätinöiden rätinöitten rätinäin, mon. part. rätinöitä, mon. ill. rätinöihin.

Synonyymisanakirja

rätinä

1. napsahdus, ritinä, rasahdus, risahdus, hienoneminen, koputus, nakutus, kalina, kolina, helinä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Leiritulen rätinä rauhoittaa.
Vanhan television rätinä on tuttu ääni.
Metsässä kuului rätinä

Käännökset

Riimisanakirja

rätinä rimmaa näiden kanssa:

suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

räsäys, räsäyttää, rätinki, rätinä, rätistä, rätisyttää