sallimus
substantiivi
-
Kohtalon tai jumalallisen tahdon uskominen.
Hän uskoi elämänsä olevan sallimuksen ohjaama.
Taivutus
yks. nom. sallimus, yks. gen. sallimuksen, yks. part. sallimusta, yks. ill. sallimukseen, mon. gen. sallimusten sallimuksien, mon. part. sallimuksia, mon. ill. sallimuksiin.
Esimerkit
Sallimus johdatti hänet oikeaan suuntaan.
Uskoivat sallimukseen kuin kohtaloon.
Sallimus määräsi heidän tulevaisuutensa.
Etymologia
Johdettu sanasta 'sallia', viitaten johonkin, mikä on sallittua tai määrättyä.
Käännökset
Riimisanakirja
sallimus rimmaa näiden kanssa:
priimus, hurjimus, kurjimus, raakimus, surkimus, laiskimus, tutkimus, mediatutkimus, biopsiatutkimus, lukijatutkimus
Liittyvät sanat
kohtaloLäheisiä sanoja
salkotennis, salkuton, sallia, sallimus, sallimususko, sallittu