seinätiili
substantiivi
-
Tiili, jota käytetään seinän rakentamiseen.
Rakentaja nosti seinätiileen paikoilleen.
Taivutus
yks. nom. seinätiili, yks. gen. seinätiilen, yks. part. seinätiiltä, yks. ill. seinätiileen, mon. gen. seinätiilien, mon. part. seinätiiliä, mon. ill. seinätiiliin.
Esimerkit
Seinätiilet antavat talolle perinteistä ilmettä.
Vanha lato rakennettiin aikoinaan punaisista seinätiilistä.
Seinätiilen maalaus oli aikaavievää.
Etymologia
Yhdyssana: seinä + tiili
Käännökset
| englanti |
wall brick wall tile |
Riimisanakirja
seinätiili rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Läheisiä sanoja
seinäsyöttö, seinätaso, seinätaulu, seinätiili, seinätulppa, seinätyksin