sesuura
substantiivi
-
katkos tai tauko, erityisesti musiikissa tai runoudessa
Runossa on sesuura kahden säkeen välillä.
Taivutus
yks. nom. sesuura, yks. gen. sesuuran, yks. part. sesuuraa, yks. ill. sesuuraan, mon. gen. sesuuroiden sesuuroitten sesuurojen sesuurain, mon. part. sesuuroita sesuuroja, mon. ill. sesuuroihin.
Esimerkit
Runossa on selkeä sesuura kolmannessa rivissä.
Muusikko käytti teoksessaan useita sesuuroita.
Kirjailijan tekstiä rytmittivät kauniit sesuuraot.
Vanhoissa runoissa tunnistaa sesuurat helpommin.
Opettaja selitti
Etymologia
lat. sanasta 'caesura', joka tarkoittaa taukoa
Käännökset
Liittyvät sanat
kesuuraLäheisiä sanoja
sesonkivaihtelu, sessio, sestoa, sesuura, seteli, seteliautomaatti