seurue

substantiivi

1. Ryhmä ihmisiä, jotka matkustavat tai oleskelevat yhdessä.

   Hääseurue oli pukeutunut tyylikkäästi seremoniaan.

Taivutus

yks. nom. seurue, yks. gen. seurueen, yks. part. seuruetta, yks. ill. seurueeseen, mon. gen. seurueiden seurueitten, mon. part. seurueita, mon. ill. seurueisiin seurueihin.

Synonyymisanakirja

seurue

1. bailut, bileet, joukko, juhla, kemut, perässähiihtäjä|perässähiihtäjät.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Koko seurue saapui ajoissa.
Seurue lähti konserttiin illalla.
Hän liittyi iloiseen seurueeseen.

Teltta oli niin suuri, että koko seurue mahtui sinne aterioimaan ja hauskuutta pitämään, joten pienet sateet ja vähäiset rajusäät eivät tehneet haittaa

Kukin parejansa etsien iloinen seurue alkoi sijoittua rekiin, naiset kiljahdellen, miehet huudellen vihaisia järjestysneuvojansa yli rähinän ja naurun

Koko seurue antautui heti hänen lumoihinsa, ahmien hänen soittoaan, niinkuin nälistynyt ruokaa

Käännökset

Riimisanakirja

seurue rimmaa näiden kanssa:

matkaseurue, teatteriseurue, päivällisseurue, metsästysseurue, näyttelijäseurue, pöytäseurue

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

seurausvaikutus, seuravalmentaja, seurojentalo, seurue, seuruelippu, seuruematka

Keskustelu

synonyymit: mustalaiset, mustalaisista koostuva joukko, hamenaiset, kulmahousut, kansallispuvut nimetön 12.2.2013