siima

substantiivi

  1. Ohut naru tai lanka, joka käytetään kalastuksessa.

    Kala tarttui siimaan nopeasti.
Taivutus

yks. nom. siima, yks. gen. siiman, yks. part. siimaa, yks. ill. siimaan, mon. gen. siimojen siimain, mon. part. siimoja, mon. ill. siimoihin.

Synonyymisanakirja

siima

  1. siimajalka, ongensiima.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kalastajan siima meni solmuun.
Hän osti uuden siiman kalastusreissua varten.
Siima katosi vedenalisiin kätköihin.

Etymologia

Alkujaan germaanista tai goottilaista alkuperää, viitaten pitkään, ohueen lankaan tai köyteen.

germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat pohjoissaame siibma, islanti simi (johto). Englanniksi fishing line

Slangisanakirja

  • siima / siimahäntä: poliisiauto : Jore on ollu siipi maas ku sen faija futas tyhjää.

  • siimahäntä: poliisiauto

Riimisanakirja

siima rimmaa näiden kanssa:

lohisiima, piiskansiima, nailonsiima, perhosiima, lippusiima, selkäsiima, pitkäsiima

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

vapa, perhosiima, umpikela, siimaleikkuri, jännittyä

Läheisiä sanoja

siilipuolustus, siilitukka, siilo, siima, siimaeliö, siimaeläin

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro