sivuaine

substantiivi

  1. Toinen oppiaine, jota opiskellaan pääaineen ohella.

    Historia oli hänen sivuaineensa yliopistossa.
Taivutus

yks. nom. sivuaine, yks. gen. sivuaineen, yks. part. sivuainetta, yks. ill. sivuaineeseen, mon. gen. sivuaineiden sivuaineitten, mon. part. sivuaineita, mon. ill. sivuaineisiin sivuaineihin.

Synonyymisanakirja

sivuaine

  1. sivumateriaali.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Yliopistossa hän valitsi sivuaineekseen taloustieteen.
Sivuaine täydensi hänen pääainevalintojaan.
Sivuaine voi avartaa osaamista merkittävästi.

Riimisanakirja

sivuaine rimmaa näiden kanssa:

savuaine

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

sivu-uoma, sivu-urakoitsija, sivuaallokko, sivuaine, sivuaja, sivuajatus

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro