snorkkeli
substantiivi
-
putki, jota käyttäen hengitetään veden alla
Hänellä oli päässään snorkkeli ja sukellusmaski.
Taivutus
yks. nom. snorkkeli, yks. gen. snorkkelin, yks. part. snorkkelia, yks. ill. snorkkeliin, mon. gen. snorkkelien snorkkeleiden snorkkeleitten, mon. part. snorkkeleja snorkkeleita, mon. ill. snorkkeleihin.
Esimerkit
Snorkkeli mahdollistaa vedenalaisen hengittämisen.
Hän otti mukaan snorkkelin lomalle.
Snorkkelin avulla näkee kaunista merielämää.
Voitko lainata minulle snorkkelia? Snorkkelin käyttö vaatii hieman harjoittelua.
Etymologia
Lainasana ruotsista 'snorkel', joka periytyy saksan sanasta 'Schnorchel', tarkoittaen hengitysputkea.
Käännökset
Slangisanakirja
-
ilmaputki : Jos snorkkelin letkuu menee vodaa, sitä o pian suussaki.
Läheisiä sanoja
snobistisesti, snobistisuus, snooker, snorkkeli, so, sodanaikainen