soitto
substantiivi
-
Musiikin esittäminen tai äänen tuottaminen soittimella
Hänen soittonsa herätti ihastusta yleisössä.
Taivutus
yks. nom. soitto, yks. gen. soiton, yks. part. soittoa, yks. ill. soittoon, mon. gen. soittojen, mon. part. soittoja, mon. ill. soittoihin.
Synonyymisanakirja
soitto
-
jousityöskentely, puhelu, puhelinsoitto, musiikki, soittaminen, puhelinsoitto, kellonsoitto, kumu, kalkatus, ajaminen, ajo.
Esimerkit
Hänen soittonsa herätti ihastusta.
Soitto kaikui kirkossa juhlallisesti.
Pidän tämän kappaleen soitosta erityisesti.
Etymologia
Johdettu sanasta 'soittaa', tarkoittaen soittamisen toimintaa tai musiikkia
Käännökset
| englanti |
call bowing bell, toll |
| ranska | glas (m), sonnerie (f), appel (m) |
| italia | rintocco (m), telefonata (f), chiamata (f) |
| puola | podzwonne, rozmowa telefoniczny telefoniczna (f) |
| venäjä | qualifier похоро́нный звон (m), qualifier колоко́льный звон (m), бла́говест (m) qualifier ecclesiastic term, звоно́к (m), разгово́р (m) |
| saksa | Anruf (m), klingeln |
| kreikka | τηλεφώνημα |
| romania | chemare |
| ruotsi | telefonsamtal |
Sitaatit
"soitto on suruista tehty,Murehista muovaeltu."
Riimisanakirja
soitto rimmaa näiden kanssa:
harhasoitto, vikasoitto, virhesoitto, välisoitto, torvisoitto, kitaransoitto, kellojensoitto, urkujensoitto, puhelinsoitto
Liittyvät sanat
soitto-oppilas, soitto-opinnot, kuolinkellot, etydi, soitantaLäheisiä sanoja
soittelu, soittimellinen, soittimisto, soitto, soitto-opinnot, soitto-oppilas