soittopeli
substantiivi
-
soitin, jolla soitetaan musiikkia
Kitara on suosittu soittopeli monille muusikoille.
Taivutus
yks. nom. soittopeli, yks. gen. soittopelin, yks. part. soittopeliä, yks. ill. soittopeliin, mon. gen. soittopelien, mon. part. soittopelejä, mon. ill. soittopeleihin.
Esimerkit
Piano on monelle mieluisa soittopeli.
Soittopelit antavat iloa lapsille.
Hän osti uuden soittopelin lapselleen.
Etymologia
alkaa sanasta 'soittaa' ja päättyy 'peli', käytetään usein soittimesta.
Käännökset
Liittyvät sanat
soittokone, peliLäheisiä sanoja
soittonappi, soittonappula, soittoniekka, soittopeli, soittopyyntö, soittorasia