solisluu
substantiivi
-
Luun nimi, joka yhdistää rintalastan ja lapaluun.
Hän mursi solisluunsa onnettomuudessa.
Taivutus
yks. nom. solisluu, yks. gen. solisluun, yks. part. solisluuta, yks. ill. solisluuhun, mon. gen. solisluiden solisluitten, mon. part. solisluita, mon. ill. solisluihin.
Esimerkit
Solisluu murtui kaatuessa.
Solisluu osallistuu olkapään liikkeisiin.
Hänellä on pitkä solisluu.
Etymologia
Yhdistelmä sanoista 'solis' ja 'luu'
Käännökset
| englanti |
clavicle, collarbone |
| ranska | clavicule (f) |
| saksa | Schlüsselbein, Klavikula (f), Clavicula (f) |
| kreikka | κλείδα (f) |
| unkari | kulcscsont |
| italia | clavicola (f) |
| latina | clāvīcula (f) |
| puola | obojczyk (m) |
| romania | claviculă (f) |
| venäjä | ключи́ца (f) |
| ruotsi | nyckelben |
Läheisiä sanoja
solidi, solidius, solina, solisluu, solisluuhengitys, solista