sopupeli
substantiivi
-
Ottelu tai peli, jonka lopputulos on sovittu etukäteen, yleensä laittomasti.
Sopupeli paljastui tarkastuksen jälkeen.
Taivutus
yks. nom. sopupeli, yks. gen. sopupelin, yks. part. sopupeliä, yks. ill. sopupeliin, mon. gen. sopupelien, mon. part. sopupelejä, mon. ill. sopupeleihin.
Esimerkit
Joukkueet saivat syytteen sopupelistä.
Yleisö epäili ottelun olleen sopupeli.
Pelaajat pitivät kiinni sopupelin salaisuudesta.
Etymologia
Peli, jonka tulos on etukäteen sovittu, yhdistetty sanoista 'sopu' ja 'peli'.
Käännökset
| englanti |
fixed match (gloss) |
Läheisiä sanoja
sopuloida, sopulointi, sopuottelu, sopupeli, sopuratkaisu, sopusointu