sorkka
substantiivi
-
parillinen kavio eläimillä, kuten lehmä ja sika
Lehmän sorkat olivat likaiset.
Taivutus
yks. nom. sorkka, yks. gen. sorkan, yks. part. sorkkaa, yks. ill. sorkkaan, mon. gen. sorkkien sorkkain, mon. part. sorkkia, mon. ill. sorkkiin.
Esimerkit
Lehmän sorkka liukastui mudassa.
Hirven sorkka jätti jäljen maahan.
Eläinlääkäri hoiti karjan sorkat.
Etymologia
Juontaa juurensa samaan kanta-alkuun kuin virolainen 'sork'; yleensä eläimen kavio tai jaettu varvas.
Käännökset
| englanti |
peen cloven foot |
| ranska | nœud (m) d'accroche |
| saksa | Festmacher (m) |
| italia | nodo (m), nodi (m)-p |
Slangisanakirja
-
yleisavain: sorkkarauta
Liittyvät sanat
sorkkavasara, takasääri, vasara, selkäLäheisiä sanoja
sorjavartinen, sorjeta, sorjistua, sorkka, sorkkaeläin, sorkkarauta
Vastaukset Vastaukset.fi:ssä
Heini sorkka nimiväännös?
Mikä on sorkka?
Kuka on heini sorkka?
Kuka on Heini Sorkka?