sorto

substantiivi

  1. Epäoikeudenmukainen kohtelu tai alistaminen.

    Sorto päättyi vallankumoukseen.
Taivutus

yks. nom. sorto, yks. gen. sorron, yks. part. sortoa, yks. ill. sortoon, mon. gen. sortojen, mon. part. sortoja, mon. ill. sortoihin.

Synonyymisanakirja

sorto

  1. hyväksikäyttö, sortaminen, riisto, alistaminen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Sorto on väärin ja epäoikeudenmukaista.
Historian kirjoissa on kuvailtu monia sorto tapoja.
Sorto voi olla henkistä tai fyysistä.

Etymologia

Peräisin verbistä 'sortaa', viitaten kielteiseen vaikutukseen tai painostukseen.

Sitaatit

  • "En tiedä, kumpi on kamalampaa, suomenkielisen vähemmistön oikeuksien polkeminen Ruotsissa vai suomenkielisen enemmistön sorto Suomen kouluissa pakkoruotsin muodossa." "

Riimisanakirja

sorto rimmaa näiden kanssa:

sekasorto, rotusorto

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

sortokulma, rasismi, lannistua, työmaaterrori

Läheisiä sanoja

sortaa, sortaja, sortimentti, sorto, sortohallitus, sortokausi

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro