sovitteleva
adjektiivi
-
Rauhanomainen tai kompromissia tavoitteva asenne tai toiminta.
Keskusteluissa korostui sovitteleva sävy.
Taivutus
yks. nom. sovitteleva, yks. gen. sovittelevan, yks. part. sovittelevaa, yks. ill. sovittelevaan, mon. gen. sovittelevien sovittelevain, mon. part. sovittelevia, mon. ill. sovitteleviin.
Esimerkit
Hänen sovitteleva asenteensa auttoi konfliktinratkaisussa.
Sovitteleva käytös edisti neuvottelujen kulkua.
Sovitteleva puhetyyli rauhoitti tilannetta.
Etymologia
Johdettu verbistä 'sovitella'
Käännökset
Riimisanakirja
sovitteleva rimmaa näiden kanssa:
mateleva, itsevoiteleva, huikenteleva, arvosteleva, samoinajatteleva, toisinajatteleva, tungetteleva
Läheisiä sanoja
sovittaja, sovittamaton, sovittautua, sovitteleva, sovittelevasti, sovittelija