spiccato

substantiivi

  1. Jousisoittimissa käytettävä soittotekniikka, jossa jousi pomppii kielillä.

    Viulunsoittaja käytti spiccato-tekniikkaa esityksessään.
Taivutus

yks. nom. spiccato, yks. gen. spiccaton, yks. part. spiccatoa, yks. ill. spiccatoon, mon. gen. spiccatojen spiccatoiden spiccatoitten, mon. part. spiccatoja spiccatoita, mon. ill. spiccatoihin.

Synonyymisanakirja

spiccato

  1. spiccato-jousilaji.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Viulisti soitti vivahteikkaasti spiccatoa.
Spiccato antaa sävellykselle eloisuutta.
Teoksen nopea osa esitettiin spiccatona.

Käännökset

englanti

spiccato puhekieltä detached; separated; with every note performed in a distinct and pointed manner.
puhekieltä A manner of playing a stringed instrument such that the bow is bounced off the string strings after each note.
puhekieltä English spiccato (gloss)
(music) A piece or section of music played that way.
strong, marked, broad, remarkable, distinct
(past participle of)

Riimisanakirja

spiccato rimmaa näiden kanssa:

pizzicato

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

spesifinen, spesifioida, spesifiointi, spiccato, spiikata, spiikkaus

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro