suka
substantiivi
-
Hiusharja tai muu vastaava työväline, joka on tarkoitettu kampaamiseen.
Hän käytti sukaa harjatakseen hiuksensa auki.
Taivutus
yks. nom. suka, yks. gen. suan, yks. part. sukaa, yks. ill. sukaan, mon. gen. sukien sukain, mon. part. sukia, mon. ill. sukiin.
Esimerkit
Hän käytti sukaa hevosen harjaamiseen.
Suka oli vanha mutta toimiva.
Vanhassa laatikossa oli vanha suka.
Etymologia
Laina ruotsin sanasta 'suka', joka tarkoittaa kampa tai harja.
suomalais-permiläinen suka; sukulaissanat karjala suga, pohjoissaame cohkun (comb). Englanniksi scraper
Käännökset
| englanti |
currycomb |
| ranska | étrille (f) |
| saksa | Striegel (m) |
| puola | zgrzebło |
Slangisanakirja
-
strumporit: sukat
-
sukassa , ku kusi: olla hiljaa / ääneti
Riimisanakirja
suka rimmaa näiden kanssa:
leuka, alaleuka, kierreleuka, irvileuka, koiranleuka, hauenleuka, kaksoisleuka, koukkuleuka, väkäleuka, yläleuka
Läheisiä sanoja
sujuvasti, sujuvoittaa, sujuvuus, suka, sukaatti, sukaattisitruuna