sukuhaara
substantiivi
-
Suvun osa, joka polveutuu tietystä yhteisestä esi-isästä.
Isäni sukuhaara on kotoisin Pohjois-Suomesta.
Taivutus
yks. nom. sukuhaara, yks. gen. sukuhaaran, yks. part. sukuhaaraa, yks. ill. sukuhaaraan, mon. gen. sukuhaarojen sukuhaarain, mon. part. sukuhaaroja, mon. ill. sukuhaaroihin.
Synonyymisanakirja
sukuhaara
-
sukuperä, aleneva polvi, alkuperä, syntyperä, sukupuu, verisukulaisuus, sukutaulu, sukujuuri, sukulinja.
Esimerkit
Sukuhaarani ulottuu eri maanosiin.
Tämä sukuhaara on erityisen suuri.
Tapasimme sukuhaaran kesäjuhlassa.
Etymologia
Muodostuu osista 'suku' ja 'haara'.
Käännökset
| englanti |
line, stock |
| ranska | branche (f) |
| saksa | Zweig (m), Seitenlinie (f) |
Läheisiä sanoja
suksivoide, suku, sukuelin, sukuhaara, sukuhauta, sukuhistoria