suopelto
substantiivi
-
Kosteikkoalue, jota käytetään peltona.
Suopelto antaa hyvän sadon, jos sen vedet johtaa oikein.
Taivutus
yks. nom. suopelto, yks. gen. suopellon, yks. part. suopeltoa, yks. ill. suopeltoon, mon. gen. suopeltojen, mon. part. suopeltoja, mon. ill. suopeltoihin.
Esimerkit
Viljelemme viljaa suopellolla.
Suopellot ovat hedelmällisiä.
Suopellon laidalla kasvoi isoja puita.
Käännökset
Läheisiä sanoja
suopayrtti, suopea, suopeasti, suopelto, suoperäinen, suopeus