suoritella
verbi
-
Tehdä tai saattaa jokin päätökseen puolittain tai yrittäen.
Hän suoritteli tehtäviään päivittäin.
Taivutus
yks. nom. suoritella, yks. gen. suorittelen, yks. part. suoritteli, yks. ill. suorittelisi, mon. gen. suoritelkoon, mon. part. suoritellut, mon. ill. suoriteltiin.
Esimerkit
On hyvä suoritella kokeen tehtävät.
Voinko suoritella näitä harjoituksia? Hän suoritteli varoen maksut.
Mutta jos niin on, niin miksi ihmistä ei huomauteta silloin, kun ajatus poikkeaa valheen poluille, vaan hänen annetaan suoritella jos jonkinlaisia ajatuskieräilyjä, jopa retkeillä 17 kilometrin päähän hänen huomaamatta ajattelevansa valheellisesti?" "Sanalla sanoen: minä olen ollut sillä portilla, josta äiti varoitti
Hän olisi aina ollut semmoisissa mielitöissä, mutta mitään toisten ihmisten keksimiä pakkotöitä hänen oli suorastaan mahdotonta suoritella
Paitsi tuota Elisabetin vapaaehtoista köyhyyttä, jonka hän sanoi antavan elämälleen sellaisen rauhan ja sopusuhtaisuuden, lisäsi hänen onneansa vielä sekin, että hän näki Kasperin päässeen sydämentykytyksistä, jopa jaksavan jälleen suoritella suomennostöitäkin, joten hän nyt ilmeisesti kulki paranemista eikä huononemista kohden
Käännökset
Riimisanakirja
suoritella rimmaa näiden kanssa:
laitella, taitella, tuuditella, ohitella, uhitella, lajitella, luokitella, tuskitella, mutkitella, valitella