suruaika

substantiivi

1. Ajankohta, jolloin surraan jonkun menetystä.

   Perhe on suruajan keskellä.

Taivutus

yks. nom. suruaika, yks. gen. suruajan, yks. part. suruaikaa, yks. ill. suruaikaan, mon. gen. suruaikojen suruaikain, mon. part. suruaikoja, mon. ill. suruaikoihin.

Synonyymisanakirja

suruaika

1. suru, kuolleen omaisen sureminen, menetys.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

He viettivät yhdessä suruaikaa.
Suruaika oli raskas kaikille omaisille.
Yhteisö tarjosi tukea suruajan keskellä.

Käännökset

Riimisanakirja

suruaika rimmaa näiden kanssa:

hakuaika, alkuaika, kulkuaika, opiskeluaika, seurusteluaika, harjoitteluaika, paritteluaika, otteluaika, ruokailuaika, kilpailuaika

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

surrealistinen, surrogaatti, suru, suruaika, suruharso, suruinen