surunappi
substantiivi
-
erityinen musta nappi, joka merkitsee suremista
Hän kiinnitti surunapin takkinsa kaulukseen.
Taivutus
yks. nom. surunappi, yks. gen. surunapin, yks. part. surunappia, yks. ill. surunappiin, mon. gen. surunappien, mon. part. surunappeja, mon. ill. surunappeihin.
Esimerkit
Hän painoi surunappia kokeeksi.
Surunappi on hätätilanteita varten.
Surunappi loisti punaisena.
Etymologia
Yhdistetty sanoista 'suru' ja 'nappi', viittaa surun merkkinä pidettävään nappiin.
Käännökset
Läheisiä sanoja
surumielinen, surumielisesti, surumielisyys, surunappi, surunauha, surunkyynel