sydänhalkeama
substantiivi
-
Tunnetila, jossa henkilö kokee syvää surua ja tuskaa.
Eron jälkeen hän tunsi sydänhalkeamaa.
Taivutus
yks. nom. sydänhalkeama, yks. gen. sydänhalkeaman, yks. part. sydänhalkeamaa, yks. ill. sydänhalkeamaan, mon. gen. sydänhalkeamien sydänhalkeamain, mon. part. sydänhalkeamia, mon. ill. sydänhalkeamiin.
Esimerkit
Vanha huonekalulla oli sydänhalkeama puussa.
Päärynäpuun sydänhalkeama oli syvä.
Sydänhalkeama heikensi puun kestävyyttä.
Käännökset
Läheisiä sanoja
sydänambulanssi, sydäneteinen, sydänfilmi, sydänhalkeama, sydänhalvaus, sydänhermo