taikina
substantiivi
-
Veistettävä tai muotoiltava seos, yleensä leivonnassa käytettävästä jauhoista ja vedestä.
Ensimmäinen askel on valmistaa taikina huolellisesti.
Taivutus
yks. nom. taikina, yks. gen. taikinan, yks. part. taikinaa, yks. ill. taikinaan, mon. gen. taikinoiden taikinoitten taikinain, mon. part. taikinoita, mon. ill. taikinoihin.
Synonyymisanakirja
taikina
-
torttutaikina, lettutaikina, tiristystaikina.
Esimerkit
Äiti leipoi taikinasta tuoreita pullia.
Taikina kohosi hyvin
Etymologia
Alun perin germaaninen lainasana, liittyy leipomiseen liittyviin sanoihin.
daig-, germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat viro taigen, pohjoissaame daigi, ruotsi deg. Englanniksi dough
Käännökset
Riimisanakirja
taikina rimmaa näiden kanssa:
pullataikina, mureketaikina, munkkitaikina, voitaikina, frityyritaikina, lehtitaikina, hapantaikina, murotaikina, ohukaistaikina
Liittyvät sanat
pullataikina, seuraavasti, patee, leipoaLäheisiä sanoja
taikavoima, taikavoimainen, taikaympyrä, taikina, taikinainen, taikinakoukku