taimettaa
verbi
-
Istuttaa tai kasvattaa taimia, erityisesti puutarhanhoidossa.
Keväällä on hyvä aika taimettaa tomaatintaimia.
Taivutus
yks. nom. taimettaa, yks. gen. taimetan, yks. part. taimetti, yks. ill. taimettaisi, mon. gen. taimettakoon, mon. part. taimettanut, mon. ill. taimetettiin.
Esimerkit
On aika taimettaa kasvit keväällä.
Hän aikoi taimettaa kaikki puutarhansa kukat.
Taimet tulee taimettaa varovasti.
Käännökset
Riimisanakirja
taimettaa rimmaa näiden kanssa:
tahmettaa, kohmettaa, suomettaa, nurmettaa, lumettaa, tekolumettaa