taive
substantiivi
-
Kohta, jossa jokin taittuu tai taitetaan, esimerkiksi ihossa.
Kyynärpään taive oli altis ihottumalle.
Taivutus
yks. nom. taive, yks. gen. taipeen, yks. part. taivetta, yks. ill. taipeeseen, mon. gen. taipeiden taipeitten, mon. part. taipeita, mon. ill. taipeisiin taipeihin.
Esimerkit
Kyynerpään taive oli kipeä.
Polvessa oleva taive kaipasi venytystä.
Taive kohosi ihoa vasten terävästi.
Etymologia
Liittyy sanoihin 'taipua' tai 'taipua', tarkoittaen taitoskohtaa tai taivetta.
Käännökset
Liittyvät sanat
-taipeinen, polveke, taite, käänne, mutkaLäheisiä sanoja
taivastelija, taivastella, taivastelu, taive, taiveihottuma, taivekohta
Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?
Suomisanakirja ProKeskustelu
synonyymit: särmä nimetön 15.2.2013