talla
substantiivi
-
jalkojen alle jäävä alue, erityisesti maassa tai alustalla
Hänen kenkänsä jättivät tallaan pehmeään hiekkaan.
Taivutus
yks. nom. talla, yks. gen. tallan, yks. part. tallaa, yks. ill. tallaan, mon. gen. tallojen tallain, mon. part. talloja, mon. ill. talloihin.
Esimerkit
Kävelin tallalla pehmeällä nurmikolla.
Jalan alla oleva talla tuntui lämpimältä.
Talla on kadonnut höyläpenkistä.
Etymologia
Sama alkuperä kuin suomen sana 'tallata', joka liittyy jalan liikuttamiseen tai tallomiseen.
Käännökset
Slangisanakirja
-
talla lautaan: ajaa autolla mahdollisimman lujaa
-
talla pohjaan: ajaa autolla mahdollisimman lujaa
-
tallaa: astua päälle / kävellä / kulkea : Painu vittuun tallaamast mun klabbeja!
Riimisanakirja
talla rimmaa näiden kanssa:
alla, alhaalla, moniaalla, seisaalla, toisaalla, ahtaalla, kahtaalla, partaalla, oikealla, takaoikealla
Liittyvät sanat
viuluLäheisiä sanoja
talkootyö, talkoovoima, talkooväki, talla, tallaaja, tallaantua