tapattaa
verbi
-
saada aikaan toisen kuolema, yleensä vahingossa tai tapaturmaisesti
Onnettomuus tapattaa valitettavan usein viattomia ihmisiä.
Taivutus
yks. nom. tapattaa, yks. gen. tapatan, yks. part. tapatti, yks. ill. tapattaisi, mon. gen. tapattakoon, mon. part. tapattanut, mon. ill. tapatettiin.
Esimerkit
Hän ei halunnut tapattaa eläimiä turhaan.
Tapattaa on saattanut vanhoissa teksteissä tarkoittaa erilaista toimintaa.
Joissain kulttuureissa tapattaa on ollut osa rituaaleja.
Käännökset
Sitaatit
"Olen yllättynyt, että se (EPO) on kiellettyä. Meidän urheilussamme terveysriski olisi melko vähäinen. Itse asiassa olisi turvallisempaa, että urheilijoiden mahdollisuus tehdä virheitä ja tapattaa itsensä vähenisi."
Riimisanakirja
tapattaa rimmaa näiden kanssa:
paapattaa, hapattaa, papattaa, lepattaa, vipattaa, pampattaa, lerpattaa, supattaa
Läheisiä sanoja
taparikollinen, taparikollisuus, tapatieto, tapattaa, tapaturma, tapaturma-alttius