tappura
substantiivi
-
Karkea, karhea kuituosa esimerkiksi pellavasta tai hampusta.
Käsityöläinen työnsi tappuraa maton kudontaan.
Taivutus
yks. nom. tappura, yks. gen. tappuran, yks. part. tappuraa, yks. ill. tappuraan, mon. gen. tappuroiden tappuroitten tappurain, mon. part. tappuroita, mon. ill. tappuroihin.
Synonyymisanakirja
tappura
-
nysä, palho, takku, lakkapää, kolari, schianto, rohdinkangas, herkästi syttyvä.
Esimerkit
Vanha tappurameshina oli museossa.
Pellot olivat täynnä kuivia tappuroita.
Hän keräsi pellolta tapurakuituja.
Etymologia
Alkuperä tuntematon, mutta mahdollisesti murresana tarkoittaen akanoita tai roskia.
Käännökset
Läheisiä sanoja
tapporaha, tappotahti, tappotuomio, tappura, tapsi, tapuli