taruhenkilö
substantiivi
-
Kuvitteellinen hahmo taruissa.
Herkules on muinaisen Kreikan taruhenkilö.
Taivutus
yks. nom. taruhenkilö, yks. gen. taruhenkilön, yks. part. taruhenkilöä, yks. ill. taruhenkilöön, mon. gen. taruhenkilöjen taruhenkilöiden taruhenkilöitten, mon. part. taruhenkilöjä taruhenkilöitä, mon. ill. taruhenkilöihin.
Esimerkit
Merlin on kuuluisa taruhenkilö.
Taruhenkilöt esiintyvät monissa kertomuksissa.
Hän pukeutui suosikikseen
Käännökset
Riimisanakirja
taruhenkilö rimmaa näiden kanssa:
henkilö, VIP-henkilö, varahenkilö, suhdetoimintahenkilö, taustahenkilö, koehenkilö, merkkihenkilö, tukihenkilö, siviilihenkilö, nimihenkilö
Läheisiä sanoja
taruaihe, taruaiheinen, tarueläin, taruhenkilö, tarumainen, tarunhohteinen