tarvekalu

substantiivi

1. Esine, jota tarvitaan johonkin tarkoitukseen.

   Kampa on kylpyhuoneen tarvekalu.

Taivutus

yks. nom. tarvekalu, yks. gen. tarvekalun, yks. part. tarvekalua, yks. ill. tarvekaluun, mon. gen. tarvekalujen, mon. part. tarvekaluja, mon. ill. tarvekaluihin.

Synonyymisanakirja

tarvekalu

1. tarve-esine, työkalu, tarvike, työväline, väline.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Vanha tarvekalu oli löytö torilta.
Hän korjasi vanhan tarvekalun käyttöön.
Tarvekalut säilytettiin siistissä järjestyksessä.

Käännökset

Riimisanakirja

tarvekalu rimmaa näiden kanssa:

huonekalu, nahkahuonekalu, standardihuonekalu, antiikkihuonekalu, rottinkihuonekalu, mahonkihuonekalu, putkihuonekalu, tyylihuonekalu, tammihuonekalu, korihuonekalu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

tarvearvio, tarveharkinta, tarveharkintainen, tarvekalu, tarvepainatus, tarvepuu