tavailu
substantiivi
-
Tavaus, eli sana kerrallaan tai tavuittain lukeminen.
Lukemaan opettelevat lapset harjoittelevat tavailua.
Taivutus
yks. nom. tavailu, yks. gen. tavailun, yks. part. tavailua, yks. ill. tavailuun, mon. gen. tavailujen tavailuiden tavailuitten, mon. part. tavailuja tavailuita, mon. ill. tavailuihin.
Esimerkit
Lasten tavailu kehittyi nopeasti.
Tavailu auttaa oppimaan uusia sanoja.
Hän pyysi apua sanan oikeaan tavailuun.
Käännökset
Läheisiä sanoja
tautologinen, tautta, tavailla, tavailu, tavallaan, tavallinen