tavoittelu
substantiivi
-
prosessi tai toiminta, jossa pyritään saavuttamaan jotain
Koko hänen elämänsä oli ollut unelmien tavoittelua.
Taivutus
yks. nom. tavoittelu, yks. gen. tavoittelun, yks. part. tavoittelua, yks. ill. tavoitteluun, mon. gen. tavoittelujen tavoitteluiden tavoitteluitten, mon. part. tavoitteluja tavoitteluita, mon. ill. tavoitteluihin.
Esimerkit
Vaatimaton tavoittelu voi tuoda suuria saavutuksia.
Hänen tavoittelunsa on muistutus sisukkuudesta.
On tärkeää
Käännökset
englanti |
pursuance, pursuit quest |
Riimisanakirja
tavoittelu rimmaa näiden kanssa:
ohittelu, uhittelu, lajittelu, käsinlajittelu, luokittelu, laatuluokittelu, valittelu, surunvalittelu, huolittelu, sommittelu
Liittyvät sanat
spekulaatio, perfektionismi, elintasopakolainen, egoismiLäheisiä sanoja
tavoitteenasettelu, tavoitteinen, tavoittelija, tavoittelu, tavoitus, tavu