telefoni
substantiivi
-
Puhelin, erityisesti lankapuhelinten yhteydessä käytetty termi.
Vanha telefoni soi pöydällä, muistuttaen menneistä ajoista.
Taivutus
yks. nom. telefoni, yks. gen. telefonin, yks. part. telefonia, yks. ill. telefoniin, mon. gen. telefonien, mon. part. telefoneja, mon. ill. telefoneihin.
Esimerkit
Vanha telefoni on nykyään harvinainen näky.
Puhelin oli ensimmäinen telefoni.
Telefoni vei viestin nopeasti kaukaisiin paikkoihin.
Etymologia
Latinan 'telephone'
Käännökset
englanti |
(ca-verb form of) telephony to telephone puhekieltä (alternative term for). (monikko) telefono|lang=it (inflection of) first-person singular, second-person singular, third-person singular present subjunctive of telefonare third-person singular imperative of telefonare (lv-inflection of) telephony; the use of the telephone, the transmission of spoken words between two people by electrical signals in wires
|
Riimisanakirja
telefoni rimmaa näiden kanssa:
megafoni, vibrafoni, sifoni, ksylofoni, gramofoni, mikrofoni, kaulamikrofoni, suuntamikrofoni, rinnusmikrofoni
Läheisiä sanoja
tele-, teleala, teleasentaja, telefoni, telefoto, teleinsinööri