territorio
substantiivi
-
alue tai maa-alue, joka on nimetty, rajattu ja usein hallinnoitu
Autonomisen alueen territorio on rauhoitettu.
Taivutus
yks. nom. territorio, yks. gen. territorion, yks. part. territoriota, yks. ill. territorioon, mon. gen. territorioiden territorioitten, mon. part. territorioita, mon. ill. territorioihin.
Esimerkit
Valtio laajensi territoriotaan itään.
Territoriot jakautuivat useisiin osiin.
Maa hallinnoi useita territorioita.
Territoriot määritellään kansainvälisin sopimuksin.
Osa territorioista on asuttamattomia.
Etymologia
Lainattu latinan sanasta 'territorium'.
Käännökset
| englanti |
territory precinct jurisdiction (inflection of) (superseded spelling of) (l) |
| ranska | territoire, territoire (m) |
| saksa | Territorium |
| italia | territorio, territorio (m) |
| puola | terytorium |
| romania | teritoriu, teritoriu (m) |
| venäjä | территория, террито́рия (f), земля́ (f), ме́стность (f) |
| ruotsi | territorium |
| kreikka | έδαφος |
| unkari | terület |
| latina | territōrium |
Läheisiä sanoja
terrieri, terriini, territoriaalinen, territorio, terrori, terrorismi