tilli
substantiivi
-
Yrtti, jota käytetään mausteena.
Lisään tilliä keittoon makua antamaan.
Taivutus
yks. nom. tilli, yks. gen. tillin, yks. part. tilliä, yks. ill. tilliin, mon. gen. tillien, mon. part. tillejä, mon. ill. tilleihin.
Esimerkit
Dillillä kannattaa maustaa lohikeitto.
Tillin tuoksu täytti keittiön.
Hän istutti tillin puutarhaan.
Etymologia
Laina skandinaavisista kielistä, kuten ruotsin 'dill'.
germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat pohjoissaame dilla, ruotsi dill. Englanniksi dill
Käännökset
Slangisanakirja
-
tillikka: ravintola
-
tillintallin, on: tajuton / "sammunut"
Sanonnat
"No sinne no sinne, sano tilli ku pappi kysy eikö tilli taivahah haluakkah ku tollaist elämää viättää (U)."
Riimisanakirja
tilli rimmaa näiden kanssa:
pastilli, tervapastilli, salmiakkipastilli, mentolipastilli, anispastilli, eukalyptuspastilli, kurkkupastilli, minttupastilli, piparminttupastilli
Liittyvät sanat
maustevihannes, vihannesLäheisiä sanoja
tilkkupeitto, tilkkutäkki, tilkkuvakka, tilli, tillikastike, tilliliha