todistella
verbi
-
Esiintyä tai väittää jotain monin eri tavoin todeksi.
Hän yritti kovasti todistella syyttömyyttään.
Taivutus
yks. nom. todistella, yks. gen. todistelen, yks. part. todisteli, yks. ill. todistelisi, mon. gen. todistelkoon, mon. part. todistellut, mon. ill. todisteltiin.
Esimerkit
Hän halusi todistella olevansa oikeassa.
Asiantuntija ryhtyi todistelemaan näkemystään.
Todistelu oli vakuuttavaa.
Kun jokin ajatus, aate, häntä innosti ja hän alkoi sitä selostaa ja todistella naapurilleen, oli hänelle aivan yhdentekevää, kuka hänen kuulijansa oli, ikäänkuin hän olisi tuntemalla tuntenut ihmissielujen yhteyden ja siksi ollut huomaamatta, oliko hänen naapurinsa nuori vai vanha, ylioppilas vai professori, kreivitär vai pyykkimummo
Ja kun he alkoivat innokkaasti todistella omien ihanteittensa siveellistä etevämmyyttä, ei Tolstoi tahtonut mielellään sitäkään myöntää, vaan sanoi, että tuota etevämmyyden kysymystä on meidän päivinämme arvosteltava jo aivan toiselta näkökannalta, nimittäin siltä, mitä keinoja käytetään omien hyviksi ja jaloiksi tunnustettujen ihanteiden toteuttamiseksi
Etymologia
Verbistä 'todistaa', lisäämällä -ella, tarkoittaa kevyempää tai toisteista todistamista.
Käännökset
Riimisanakirja
todistella rimmaa näiden kanssa:
astella, haastella, hidastella, kangastella, ihastella, puuhastella, kajastella, heijastella, hurjastella, kastella
Liittyvät sanat
argumentoidaLäheisiä sanoja
todisteellinen, todisteellisesti, todisteellisuus, todistella, todistelu, todistua