toimenhaltija
substantiivi
-
Henkilö, joka toimii jossakin virassa tai tehtävässä.
Toimenhaltija vastasi osaston toiminnasta.
Taivutus
yks. nom. toimenhaltija, yks. gen. toimenhaltijan, yks. part. toimenhaltijaa, yks. ill. toimenhaltijaan, mon. gen. toimenhaltijoiden toimenhaltijoitten toimenhaltijain, mon. part. toimenhaltijoita, mon. ill. toimenhaltijoihin.
Esimerkit
Toimenhaltija vastaa osaston toiminnasta.
Hän on pitkäaikainen toimenhaltija yhtiössä.
Uusi toimenhaltija aloittaa ensi kuussa.
Etymologia
alkuperä on yhdistelmä sanoista 'toimi' ja 'haltija', tarkoittaen henkilöä, joka pitää hallussaan virkaa tai tehtävää.
Käännökset
| englanti |
jobholder |
| ranska | occupant (m) |
| saksa | Besatzer (m), Besatzerin (f), Okkupant (m), Okkupantin (f) |
| venäjä | оккупа́нт (m), оккупа́нтка (f) |
Riimisanakirja
toimenhaltija rimmaa näiden kanssa:
haltija, viranhaltija, vedenhaltija, vuorenhaltija, kiinnityksenhaltija, kodinhaltija, pantinhaltija, patentinhaltija, luonnonhaltija
Läheisiä sanoja
toimeliaasti, toimeliaisuus, toimelias, toimenhaltija, toimenkuva, toimenkuvaus