toitotus
substantiivi
-
Toimenpide, jossa toitotetaan tai julistetaan.
Toitotus kuului koko kylän yli.
Taivutus
yks. nom. toitotus, yks. gen. toitotuksen, yks. part. toitotusta, yks. ill. toitotukseen, mon. gen. toitotusten toitotuksien, mon. part. toitotuksia, mon. ill. toitotuksiin.
Esimerkit
Toitotus kuului selvästi koko kylässä.
Hän ei pitänyt ylenmääräisestä toitotuksesta kaupungilla.
Jatkuva toitotus alkaa ärsyttää väsyneenä.
Etymologia
Alkuperä sanalle: 'toitottaa' + '-us'.
Käännökset
Liittyvät sanat
fanfaariLäheisiä sanoja
toisuskoinen, toitottaa, toitottaja, toitotus, toive, toiveajattelija