toivo

substantiivi

  1. Tuntemus tai usko parempaan tulevaisuuteen.

    Toivo paremmasta huomisesta antoi voimaa jatkaa eteenpäin.
Taivutus

yks. nom. toivo, yks. gen. toivon, yks. part. toivoa, yks. ill. toivoon, mon. gen. toivojen, mon. part. toivoja, mon. ill. toivoihin.

Synonyymisanakirja

toivo

  1. toive.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Toivo elää sydämessämme.
Hän menetti toivonsa vaikeuksien keskellä.
Älä koskaan menetä toivoasi.

Etymologia

Peräisin kantasuomalaisesta sanasta *toiw?, jolla on sukulaisia muissakin suomalais-ugrilaisissa kielissä, kuten karjalan ja vepsän toivo.

Sanonnat

"Aamurusko päivän alku, toivo alku autuuden."

"Kun lapsi on syntynyt, toivoo jokainen, että siitä tulisi älykäs Mutta minä kärsin älykkyydestä, joka on tärvellyt koko elämäni toivo vaan, että poika olisi yksinkertainen, tarpeeksi tyhmä saadakseen elää huoletta ja mukavasti ministerinä (Su Tung-Po)."

"Lapamadossa on hyvä elää, sanoi toivo."

"Onni jätti, toivo petti, mutta onneksi Yrjö on vielä tulossa."

"Toivo aikaa kuluttaa, vesi myllyä pyörittää."

Riimisanakirja

toivo rimmaa näiden kanssa:

iäisyystoivo, epätoivo

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

iäisyystoivo, kuolemattomuus, ylösnousemus, pilkahtaa, sarastaa

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro