toppuutus
substantiivi
-
Rauhoitteleva tai hillitsevä toiminta tai puuttuminen.
Toppuutuksen ansiosta tilanne hallittiin vaaratta.
Taivutus
yks. nom. toppuutus, yks. gen. toppuutuksen, yks. part. toppuutusta, yks. ill. toppuutukseen, mon. gen. toppuutusten toppuutuksien, mon. part. toppuutuksia, mon. ill. toppuutuksiin.
Esimerkit
Toppuutus on joskus tarpeen.
Hän ei kuunnellut toppuutusta.
Tuo tilanne vaatii toppuutusta.
Käännökset
Läheisiä sanoja
toppuutella, toppuuttaa, toppuuttelu, toppuutus, tora, torahammas