tuikkia
verbi
-
vilkkua tai välkkyä toistuvasti
Kaupungin valot alkoivat tuikkia etäällä.
Taivutus
yks. nom. tuikkia, yks. gen. tuikin, yks. part. tuikki, yks. ill. tuikkisi, mon. gen. tuikkikoon, mon. part. tuikkinut, mon. ill. tuikittiin.
Synonyymisanakirja
tuikkia
-
vilkkua, loistaa, kimmeltää, kajastaa, hohtaa, välkkyä.
Esimerkit
Tähdet tuikkivat yöllä kirkkaasti.
Kynttilät tuikkivat ikkunalaudalla kauniisti.
Lapset katselivat innokkaina
Täytyi sytyttää toinen tulitikku, joka kuitenkin meni kiireessä poikki, ja vasta kolmas alkoi taas tuikkia siniliekkinä
Käännökset
Liittyvät sanat
tuikkaa, tuikehtia, tuikahdella, tuikuttaa, vilkkuaLäheisiä sanoja
tuikinta, tuikkaa, tuikkaus, tuikkia, tuikku, tuikkukynttilä