tunnokkuus
substantiivi
-
Olomuoto, jossa ollaan herkästi tuntevia tai aistivia.
Hänen tunnokkuutensa teki hänestä erinomaisen terapeutin.
Taivutus
yks. nom. tunnokkuus, yks. gen. tunnokkuuden, yks. part. tunnokkuutta, yks. ill. tunnokkuuteen, mon. gen. tunnokkuuksien, mon. part. tunnokkuuksia, mon. ill. tunnokkuuksiin.
Esimerkit
Näyttelyn tunnokkuus teki vaikutuksen.
Hänen esityksensä tunnokkuus yllätti.
Kirjan tunnokkuus jää mieleen.
Käännökset
Riimisanakirja
tunnokkuus rimmaa näiden kanssa:
ehdokkuus, hohdokkuus, taidokkuus, tehokkuus, ansiokkuus, kohtalokkuus, pelokkuus, sulokkuus, himokkuus, tarmokkuus
Läheisiä sanoja
tunnistin, tunnokas, tunnokkaasti, tunnokkuus, tunnollinen, tunnollisesti