tunnuskirjain
substantiivi
-
Kirjain, joka toimii tunnuksena tai merkkinä.
Joukkueen tunnuskirjain oli selvästi esillä.
Taivutus
yks. nom. tunnuskirjain, yks. gen. tunnuskirjaimen, yks. part. tunnuskirjainta, yks. ill. tunnuskirjaimeen, mon. gen. tunnuskirjaimien tunnuskirjainten, mon. part. tunnuskirjaimia, mon. ill. tunnuskirjaimiin.
Esimerkit
N on sana 'nalle' tunnuskirjain.
Jokaisella piirikunnalla on oma tunnuskirjain.
Tunnuskirjaimet voivat olla vaikeita muistaa.
Etymologia
Yhdistelmä 'tunnus' ja 'kirjain', tarkoittaen merkkikirjainta.
Käännökset
Riimisanakirja
tunnuskirjain rimmaa näiden kanssa:
kirjain, kultakirjain, kapiteelikirjain, tulikirjain, petiittikirjain, kursiivikirjain, kohokirjain, valokirjain, painokirjain, siirtokirjain
Läheisiä sanoja
tunnottomasti, tunnottomuus, tunnus, tunnuskirjain, tunnuskuva, tunnuskuvio