tuntija
substantiivi
-
Henkilö, joka tietää tai tuntee hyvin jonkin asian.
Hän oli tunnustettu muinaishistorian tuntija.
Taivutus
yks. nom. tuntija, yks. gen. tuntijan, yks. part. tuntijaa, yks. ill. tuntijaan, mon. gen. tuntijoiden tuntijoitten tuntijain, mon. part. tuntijoita, mon. ill. tuntijoihin.
Esimerkit
Hän on alansa ehdoton tuntija.
Etsiäkseni lisätietoa
Vilkas kun oli sekä puheissaan että asioissa hän oli näet hyvin haluttu ja kysytty matkatoveri, ja kun hän päälliseksi tunsi koko Euroopan, kaikki sen suurimmat hotellit, sen kylpypaikat, matkailijakeskukset, tärkeimmät nähtävyydet, ja lisäksi vielä oli suuri kirjallisuuden ja taiteen tuntija ja puhui useampia kieliä, hakivat rikkaat turistit kilvan häntä ilmaiseksi matkakumppanikseen
Etymologia
Perustuu sanaan 'tuntea'
Käännökset
englanti |
connoisseur |
ranska | connaisseur (m), virtuose (m), spécialiste (m) (f) |
saksa | Kenner (m), Experte (m), Expertin (f), Kennerin (f), Marktkenner (m), Marktkennerin (f) |
kreikka | ειδήμων (m) (f) |
unkari | műértő |
italia | intenditore g (m), conoscitore g (m), esperto, connaisseur#Italianonnaisseur g (m), intenditore (m) |
puola | koneser (m), znawca (m) |
venäjä | знато́к (m), цени́тель (m) = cenítelʹ sc=Cyrl, экспе́рт (m), специали́ст (m), специали́стка (f), до́ка (m) (f) |
ruotsi | konnässör, kännare |
Riimisanakirja
tuntija rimmaa näiden kanssa:
asiantuntija, sotilasasiantuntija, talousasiantuntija, viinintuntija, ihmistuntija, erikoistuntija
Liittyvät sanat
heraldikko, spesialisti, gastronomi, floristi, rabbiLäheisiä sanoja
tunti, tuntiansio, tuntihotelli, tuntija, tuntijako, tuntikehys