tuohitorvi
substantiivi
-
Puhaltamalla soitettava torvi, valmistettu tuohesta.
Lapset leikkivät pihalla tuohitorvella.
Taivutus
yks. nom. tuohitorvi, yks. gen. tuohitorven, yks. part. tuohitorvea, yks. ill. tuohitorveen, mon. gen. tuohitorvien, mon. part. tuohitorvia, mon. ill. tuohitorviin.
Esimerkit
Tuohitorvi soi kaukaisuudessa.
Kutsuttiin väki kokoon tuohitorvella.
Hän osasi soittaa tuohitorvea kauniisti.
Etymologia
tuohi (birch bark) + torvi (horn)
Käännökset
Liittyvät sanat
ämyri, torviLäheisiä sanoja
tuohinen, tuohirasia, tuohirove, tuohitorvi, tuohityö, tuohivirsu