tupruttelu
substantiivi
-
Toiminta, jossa savua tai höyryä pääsee hitaasti ulos.
Tupruttelu jatkui iltaan asti.
Taivutus
yks. nom. tupruttelu, yks. gen. tupruttelun, yks. part. tupruttelua, yks. ill. tuprutteluun, mon. gen. tupruttelujen tuprutteluiden tuprutteluitten, mon. part. tuprutteluja tuprutteluita, mon. ill. tuprutteluihin.
Esimerkit
Rauhallinen tupruttelu oli osa hänen aamuhetkeään.
Tupruttelu toi mieleen vanhat ajat.
Savun tupruttelu peitti auringon.
Käännökset
Riimisanakirja
tupruttelu rimmaa näiden kanssa:
sauhuttelu, puhuttelu, juttelu, huljuttelu, keikuttelu, liikuttelu, oikuttelu, kalkuttelu, herkuttelu, lirkuttelu
Läheisiä sanoja
tupruta, tuprutella, tupruttaa, tupruttelu, tuprutus, tupsahdus