turkin kieli

substantiivi

Kieli, jota puhutaan Turkissa ja muualla turkkilaisten keskuudessa.
Olen opiskellut turkin kieltä kaksi vuotta.

Taivutus

yks. nom. turkin_kieli, yks. gen. turkin_kielen, yks. part. turkin_kieltä, yks. ill. turkin_kieleen, mon. gen. turkin_kielten turkin_kielien, mon. part. turkin_kieliä, mon. ill. turkin_kieliin.

Hait useita sanoja sisältävällä fraasilla. Kokeile hakea sanoja erikseen:

Synonyymisanakirja

turkin kieli

turkki, turkki, türkçe.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Turkin kieli on osa turkkilaisten kielten perhettä.
Hän päätti opiskella turkin kieltä ennen matkustamista Istanbuliin.
Turkin kielellä on noin 80 miljoonaa puhujaa.

Sanonnat

"Antti turkin antaa, Urpo orrelle kantaa."

"Hän juoksee henki kurkussa ja kieli vyön alla."

"Hän juoksee henki kurkussa ja kieli vyön alla. (= Hän juoksee niin kovaa kuin pystyy.)"

"Kieli keskellä suuta."

"Kieli kärkkäältä palaa."

Riimisanakirja

turkin kieli rimmaa näiden kanssa:

korean kieli, heprean kieli, arabian kieli, italian kieli, albanian kieli, romanian kieli, persian kieli, serbokroatian kieli, latvian kieli, espanjan kieli

Lisää riimejä