turma

substantiivi

  1. Vakava onnettomuus tai katastrofi.

    Liikenteessä sattui vakava turma tänä aamuna.
Taivutus

yks. nom. turma, yks. gen. turman, yks. part. turmaa, yks. ill. turmaan, mon. gen. turmien turmain, mon. part. turmia, mon. ill. turmiin.

Synonyymisanakirja

turma

  1. onnettomuus, onnettomuus, tapaturma, perikato, onnettomuus, sattuma, tapaturma, onnettomuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Turma aiheutti suurta surua kylässä.
Onnettomuuspaikalla oli paljon turma-autoja.
Hän selviytyi hengissä vakavasta turmasta.

Etymologia

Vanhaa suomen kieltä

Riimisanakirja

turma rimmaa näiden kanssa:

junaturma, tapaturma, sähkötapaturma, työtapaturma, liikenneturma, meriturma, lentoturma, autoturma, työturma

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

turma-auto, turmio, perikato, tapaturma, surma

Läheisiä sanoja

turkoosi, turkoosinsininen, turku, turma, turma-auto, turmakone

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro