tutka

substantiivi

1. Laite, joka lähettää ja vastaanottaa radioaaltoja kohteiden havaitsemiseksi.

   Tutka paljasti lähestyvän myrskyn sijainnin.

Taivutus

yks. nom. tutka, yks. gen. tutkan, yks. part. tutkaa, yks. ill. tutkaan, mon. gen. tutkien tutkain, mon. part. tutkia, mon. ill. tutkiin.

Synonyymisanakirja

tutka

1. mikroaaltotutka, radiopaikannin.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Merivoimilla on uusi tutka käytössään.
Hän seurasi lentokonetta tutkan avulla.
Tutka paljasti lähestyvän aluksen.

Käännökset

Riimisanakirja

tutka rimmaa näiden kanssa:

matalavalvontatutka, liikennetutka, pistoolitutka, suurtehotutka, lennonjohtotutka, maalinosoitustutka, puututka, säätutka

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

tutina, tutista, tutisuttaa, tutka, tutka-aallot, tutka-antenni